Niin kuin aiemmin taisin kirjoitella niin olen kärsinyt jo jonkin aikaa agimasennuksesta. Ei ole treenit ja kisat maistunut yhtään hyvältä, kouluttaa olen jaksanut mutta en omien koirien kaa juuri mitään ole jaksanut tehdä :/ Treeneihin olen välillä mennyt ja niistä tullut kotiin huonolla omallatunnolla kun en ole itse antanut itsestäni kaikkea vaan vähän vasemmalla huitaisten. Ei ole reilua treenaa niin koiran kaa.

Torstaina olin RimAn treeneissä ja kyllähän se Cessi kulki, mut ei ollu mikään "jee me ollaan hyviä ja me osataan nää asiat sairaan hyvin" fiilis. Jäi siis oma osuus taas vajaaksi. Lisäksi treeneissä Cessi törmäs puomin ylösmenoa päin lähtiessään kiipeämään, joten aloin heti pelkäämään et nyt on näkö niin huono että joudutaan jättämään tämä harrastaminen tähän. Varasin heti perjantaina ajan silmäpeilaukseen 29.1. joten siihen asti odotellaan ja seurataan miten treenit ja kisat menee.

Olin jo ajat sitten ilmoittautunut Sari Vähäniityn koulutukseen tälle päivälle. Mietin eilen ku soittelin peilausaikoja läpi että jättäisin treenit väliin ku tänään olis ollu vapaita aikoja peilaukseen. Päätin kumminkin olla itsekäs ja mennä treeneihin koska olen kuullut pelkkää hyvää Sarista ja hänen koulutuksista. Eli siirsin peilausta ja suuntasin treeneihin. Treenit oli Keravalla joten sovin Petrin äitin kanssa että hän tulee poikia katsomaan siks aikaa kun olen treenaamassa. Hyvä niin, ei pojat olis jaksanu olla paikoillaan siellä...

Olin hyvissä ajoin paikalla joten ehdin näkemään Tehis-ryhmän treenaajia tekemässä samaa rataa. Vaikutti ihan mukavalta radalta vaikka ei ollut kyllä mitään käsitystä miten radan ohjaisin kun sinne pääsin tutustumaan. Muutama paikka tuntu hieman haasteelliselta mutta suoritettavalta.

Ratapiirros viitteellinen

 

Kepeille vienti mietitytti koska en ole kummemmin tehnyt persjättöjä kepeillä, joten olisin halunnut päästä ekalla kerralla vasemmalle puolelle ja tokalla sit oikealle puolelle keppejä. Päätin kumminkin kokeilla persjättöä koska ei voi koskaan tietää millon se tulee kisoissa vastaan. No sehän oli tietenkin myöhässä... Cessi meinas joka kerta tulla mun selän takana 13 hypylle. No kahden yrityksen jälkeen päädyin tekemään kolmos hypyllä pienen vekin ja vedon ja juosta vasempaa puolta kepeillä. Toimi!

Okseri on aina mun ongelma, jätän Cessin liikaa yksin ja lähen jo juoksemaan seuraavaa ohjausta tekemään. Niin myös tällä kertaa. Kerran Cessi hyppäs keskelle okseria ja sen jälkeen piti viedä reilusti ja antaa Cessin hyppää vähän pitkäks ettei sen tarviis arpoo suoritetaanko vai ei.

Pussin jälkeen menin 9 hypyn siivekkeen eteen tekemään "Kabait" ja 10 vekki josta Cessi meni aina suoraan oikeeseen päähän putkee.

10-11 väliin persjättö ja 11 suhina-valssi johon Cessi tuli tosi hyvin ja suoraan putkeen. Kepeille piti jäädä aika kauas putkelta ettei Cessi hakenu 22 hyppyä.

Keppien jälkeen valssi ja takaa kierto puomille. Puomin otti joka kerta tosi hienosti, aina ku muistin sanoo ALAS! Silläkin kertaa ku en sanonu ni otti mut tuli heti korkeammalta alas.

18 kierrätin siivekkeen ympäri, kokeilin ensiks tehä siihen saksalaista mutta päädyttiin sit Sarin kanssa siihen että Cessi pyörii niin hyvin siivekkeiden ympäri että taitaa olla nopein pyörittää vaan koko kierroksen ympäri, ja JEE mä maltoin odottaa ennen ku lähdin seuraavaa ohjaamaan!

19 valssi ja pieni vekki 20 hypylle samoin kuin 23 hypylle.

Mä olen erittäin ylpeä itsestäni että pystyin näissä treeneissä pitkästä aikaa antaa itsestäni kaiken ja me tehtiin Cessin kanssa YHDESSÄ töitä ja tehtiin hyvin sitä mitä osataan!

Olen taas unohtanut miten hyvä koira mulla on ja että se pyörii ja kääntyy mitä pienimmästä vihjeestä, se on vaan niin ihana koira! Ehkä mä näistä treeneistä saan taas intoa ja jaksamista treenaa myös omissa treeneissä. Sari oli maineensa veroinen, voin lämpimästi suositella ja jos tarjoutuu toiste mahdollisuus niin tartun varmasti uudestaan siihen.